Hankkeen tavoitteena on lisätä pienimuotoisen rannikkokalastuksen kannattavuutta, vähentää kalastuksen sesonkiluonteisuutta sekä vähentää hylkeistä aiheutuvia taloudellisia haittoja. Hankkeessa pyritään myös lisäämään uuden teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on tuoda uusia lajejeja kaupallisen kalastuksen kohteeksi ja poistaa ravinteita Itämerestä kannustamalla särkikalojen kalastukseen.
Tavoitteena on kehittää merialueelle pienimuotoiseen kalastukseen soveltuva ei-vedettävä aktiivipyydys sekä esitellä uuden kaikuluotaustekniikan mahdollisuuksia kalastuksen apuna. Aktiivipyydys korvaa hylkeiden estämää kalastusta mm. rysillä ja verkoilla. Lisäksi nuottapyydys laajentaa kalastuskautta myöhään syksyllä ja talvella, koska pyydystä ei jätetä sään armoille seisovien pyydysten tavoin. Tavanomaista nuottaa ja siihen liittyvää välineistöä ei voi tukea osana pienimuotoista rannikkokalastusta, koska perinteiset nuottatyypit lasketaan vedettäviin pyydyksiin. Kehitettäväksi nuottatyypiksi valittiin kurenuotta, sillä siitä on mahdollista kehittää pienimuotoiseen rannikkokalastukseen soveltuva pyydys. Nuotta on myös merenpohjaa säästävä pyydys sillä sitä ei vedetä pohjaa pitkin aluksen perässä. Nuotta tehdään kooltaan sellaiseksi että sitä on mahdollista käyttää alle 12 m:n veneissä.
Hankkeen toteutusaika on 15.3.2020-31.12.2021, jona aikana pyydystä ehditään testata kaksi kevätkautta ja kaksi syys/talvikautta.
Mikäli kurenuotta osottautuu taloudelliseseti kannattavaksi pyyntimuodoksi tuo se yhden, erityisesti parvikalojen kalastukseen, soveltuvan kalastusmuodon lisää. Hankkeessa erityisenä kiinnostuksen kohteena on kuoreen ja särkikalojen kalastus. Näillä lajeilla on tällä hetkellä kasvava kysyntä ja tarve kalastussesongin pidentämiseen.
Kotimaisen vajaasti hyödynnetyn särkikalan kasvava kaupallinen kysyntä on käynnistynyt Selkämeren alueella John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen myötä. Jotta toiminnan jatkuminen hankkeen loputtua voidaan turvata ja luoda vajaasti käytetylle kalalle pysyvää ja vakaata tarjontaa sekä kaupallista kestävyyttä, on oleellista pidentää kalastussesonkia ja monipuolistaa käsiteltävien kalojen lajikirjoa. Ainoastaan näin voidaan saavuttaa alueelle suunnitelluille kalan käsittelyinvestoinneille riittävän hyvä käyttöaste.
Aktviivisena pyyntimuotona kurenuotalla on mahdollista kalastaa passiivista parveutunutta kalaa, mikä siis ei ui verkkoon tai rysään. Kalastussesongin pidentäminen erityisesti syksyllä ja jäättöminä talvina luo kalastajille uusia ansaintamahdollisuuksia ja vastaa siten tehokkaasti ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.
Vuoden 2020 loppuun mennessä hankkeessa on teetetty testikurenuotta, jonka rakenne mahdollistaa nuottauksen usealla eri tavalla. Nuotta teetettiin riittävän tiheäksi (10 mm), niin että kuore ei silmiinny havakseen. Lisäksi on hankittu kaikuluotain kalaparvien paikallistamiseen.
Nuotan testausmahdollisuutta on esitelty alueen kalastajatilaisuuksissa ja ensimmäinen testikalastaja ilmottautui heti hankkeen alussa.
Kureuotta saatiin käyttöön elokuussa, jonka jälkeen se varusteltiin vetokuntoon yhdessä ensimmäisen testikalastajan kanssa. Kalastaja myös teki muutostöitä alukseensa. Tavoiteltavat kalalajit parveutuvat pyyntikuntoon vasta vesien viilennyttyä, joten varsinainen testausaika oli vasta marras-jouluuussa. Välinerikkojen ja sääolosuhteiden johdosta testinuottauksia pystyttiin toteuttamaan vain yksi joulukuussa, joten varsinaiseen testaamiseen päästään vasta vuoden 2021 aikana.
