Kalatalousalueet jakavat toistensa kanssa monia asioita, kuten yhteiset merialueet, virtavedet, kalat liikkuvat alueelta toiselle ja monessa toiminnasta yhteistyöllä voidaan saavuttaa parempaa osaamista, taloudellisia säästöjä ja suurempi vaikuttavuus. Selvittääkseen yhteistyön tuomia mahdollisuuksia ja etuja Porin kalatalousalue päätti vuonna 2019 tehdä aloitteen kalatalousalueiden yhteistyön käynnistämisestä. Tavoitteena oli selvittää missä asioissa yhteistyötä pidetään tarpeellisena, ja mitkä olisivat parhaat yhteydenpitokanavat ja työkalut yhteistyön ylläpitämiseen. Rahoittaakseen selvitystä Porin kalatalousalue haki ja sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta kalatalouden edistämismäärärahoista avustusta hankkeelle Kalatalousalueiden yhteistyön kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Kun eri työskentelymalleista oli valittu arvion mukaan kalatalousalueille sopivimmat, laadittiin kalatalousaluetoimijoille kyselylomake, jossa arvioitiin yhteistyön tärkeyttä eri toiminnoissa asteikolla 1–5 ja eri yhteydenpitokanavien tuttuutta ja kiinnostusta niiden käyttöön. Yhteistyötä pidettiin tarpeellisena kaikilla osa-alueilla (kuva 1). Kaikkein tärkeimpänä pidettiin yhteistä vaikuttamista, esimerkiksi kalatalousalueiden yhteisiä lausuntoja ja seuraavaksi tärkeimpänä kalatalousalueiden toimintaan liittyvää koulutusta.
Yhteydenpitokanavista ja yhteistyötavoista tarkasteluun valittiin perinteiset kokoukset ja työpajat sekä seminaarit ja opintomatkat. Kirjeposti, tekstiviestit ja puhelut jätettiin tarkoituksella pois. Älylaitetta tai tietokonetta vaativista yhteydenpitotavoista ja virtuaalisista tiimityöskentelyalustoista mukaan valittiin Whatsapp, Facebook, Doodle tai muu Internet-kalenteri, Google Drive ja Microsoft Teams. Perusteluna valinnoille oli maksuttomuus tai edullinen hinta ja tunnettuus.
Tutuimmat ja kalatalousaluetoimintaan käyttökelpoisimmiksi arvioitiin sähköposti, kokoukset tai työpajat ja seminaarit tai opintomatkat (kuva 2.) Vieraimmat olivat Microsoft Teams, Google Drive ja Doodle tai muut Internet-kalenterit.
Vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä kolmesta parhaasta yhteydenpitotavasta. Parhaiksi tavoiksi arvioitiin sähköposti ja tapaamiset, esimerkiksi hallitusten väliset tapaamiset, vapaamuotoiset keskustelut ja puheenjohtaja-toiminnanjohtaja-tapaamiset sekä seminaarit ja opintomatkat. Muita mainittuja tapoja olivat Whatsapp, Google Drive, Microsoft Teams ja puhelut.
Kalatalousalueiden yhteistyötä pidettiin yksimielisesti tärkeänä tai erittäin tärkeänä . Yhteistyötä katsottiin tarvittavan etenkin alueiden rajoilla esimerkiksi valvonnassa ja yhtenäislupa-alueiden muodostamisessa. Merimetso- ja hyljeongelmaan toivottiin yhteisiä lausuntoja sekä vesistöjen tilan parantamiseen yhteistyötä.
Parhaista keinoista yhteistyöhön ei saavutettu yhtä suurta yksimielisyyttä. Tosin kaikkien yhteydenpitotapojen arvioitiin olevan hyvin toimivia riippuen käsiteltävästä asiasta, ja myös käyttökelpoisia, jos asiaan perehdytetään. Useimmat vastaajat pitivät sähköpostia parhaana yhteydenpitotapana. Kokemuksen perusteella sähköposti toimii hyvin tiedotuksessa ja esimerkiksi kokouskutsuissa, mutta isomman ryhmän vuorovaikutteisessa keskustelussa se ei ole kovin toimiva, sillä osa osallisista jättäytyy helposti passiivisiksi seuraajiksi, eivätkä osallistu keskusteluun.
Tapaamisia kasvokkain pidettiin sähköpostin rinnalla sopivimpina ja yleisesti ihmisten tapaaminen kasvokkain sitouttaa toimijat yhteiseen asiaan paremmin kuin esimerkiksi sähköpostitse yhteydenpito. Tapaamisten, kokousten ja esimerkiksi työpajojen haasteena on kuitenkin pitkät välimatkat.
Virtuaalisia tiimityöskentelyalustoja, kuten Microsoft Teams (entinen Skype For Business), suosi vain muutama. Toisaalta ne harvat, joille se on tuttu, puhuivat sen puolesta. Teamsissä pystyy keskustelemaan, kaikki käyttäjät pystyvät tallentamaan ja muokkaamaan dokumentteja, ja pitämään kokouksia esimerkiksi videoyhteydellä. Moninaisten käyttömahdollisuuksien vuoksi esimerkiksi Teams saattaisi olla erinomainen tapa täydentää tapaamisia ja kokouksia. Lisäksi nykyajan työmaailmassa, jossa työnteko ei kaikilla seuraa virka-aikaa, virtuaaliset tiimityöskentelytilat antavat mahdollisuuden osallistua työskentelyyn, kun se sopii itselle parhaiten. Näiden käyttöönottamiseksi kalatalousaluetoimijat tarvitsisivat kuitenkin vielä koulutusta.
Kalatalousalueiden kannattaa tiivistää yhteistyötään ja tässä asiassa Porin kalatalousalue on ottanut aloitteellisen roolin. Selvityksen lisäksi kalatalousalue järjestää tapaamisen kaikille Satakunnan ja Varsinais-Suomen kalatalousalueille Porissa maaliskuussa 2020. Tavoitteena tulee olemaan, että tapaamiset järjestettäisiin vuosittain ja vetovastuu tilaisuudesta olisi kiertävä.
Hankkeen loppuraportti
